Vallan kaikkiallisuudesta ja Tajunnallisista alkioista

N iss viisaustieteellisiss p iv kirjamerkinn iss k sitell n peri-inhimillisi kysymyksi "vallasta," "tahdosta" ja "tiedosta," ja taustalla vaikuttavat esimerkiksi sellaiset ajattelijat kuin Durkheim ja G H Mead sek filosofit Wittgenstein ja Heidegger. Miltei jokaisessa n ist merkinn ist toistellaan miltei samoin sanoin yht ja samaa asiaa -- perustavanlaatuista totuutta ihmisen lajityypillisest olemuksellisesta sosiaalisuudesta ja kulttuurievoluutiosta sosiaalisena muodosteena. Toiston oikeuttaa ja tekee tarpeelliseksi se, ett suomalainen sivistyneist nykyisin ummistaa silm ns , painaa k det korvilleen ja sulkee suun suppuun kun k sitell n tulehtuneita yhteiskunnallisia kriisiaiheita ja pit isi puhua Durkheimista, kielimaailmoista sosiaalisina muodosteina, tai kulttuureista kovina kognitiivisina tosiasioina. Meid n pit isi olla huolissamme ihmistieteidemme ja -tietomme tilasta. Emme ole nyt menett m ss pelk st n sit ymm rryst , joka k sitt yhteis voimia, yhteis ominaisuuksia ja yhteis ilmi it , vaan hullun lailla hukuttamassa itsemme johonkin t ysin p invastaiseen -- tiedollis-opillis-aatteellisissa ismi-identiteeteiss elpyv n skolastiseen k siterealismiin. Sosiologian ja filosofian klassikoilla saattaisi olla sanansa sanottavana t m nkin p iv n keskusteluun.