Aina vähän tyhmä

Kun sairaus veti litsarin poskelle ja maton jalkojen alta, p??tti Pissis Paskeli toteuttaa aikoinaan laatimansa to do -listan kohdan: kirjoita kirja. T?ss? se nyt on. Kirja kertoo mustalla huumorilla h?ystetyn, arkikommellusten siivitt?m?n tarinan Piia -tyt?n kasvusta ja el?m?st?. Piia syntyy viisilapsisen perheen nuorimmaksi. H?p?isy ja sisaruskateus n?kyiv?t kasvatuksessa. Tarina etenee koulukiusaamisen kautta perheen perustamiseen ja parisuhteisiin, joissa n?kyy lapsuuden muovaamat k?yt?smallit. El?m?ss? heijastuu kasvatuksen vaikutus ja kantaperheen hallinta, joka p??ttyy vasta is?n kuolemaa seuranneeseen perinn?njakoon. Vai p??ttyyk?? Kirja k?sittelee my?s masennusta ja el?m?? kivun kanssa. Kipu. Se on perkeleellinen kumppani, joka hallitsee paitsi ruumista, valtaa my?s sielun ja mielen. Kaikesta huolimatta kirjainten raosta pilkist?? aurinko, vaikka sit? miten yritt?isi sammuttaa. Valitettavasti. Koska semmoista se el?m? on. Kirja saa lukijan tutkimaan omaakin el?m??, her?tt?? ja antaa vertaistukea. Henkiseen kasvuun lapsesta keski-ik??n mahtuu kokemuksia ja mietteit? useista aiheista, kuten: eutanasia, henkinen ja fyysinen v?kivalta, hyv?ksik?ytt?, h?pe?, ihmissuhteet, itsemurha, kipu, kuolema, masennus, mielenterveys, narsismi, parisuhteet, p?ihteet, rakkaus, toksiset suhteet, yksinhuoltajuus. Esille nousee my?s ajatuksia, joista ei ole tapana puhua. Ei tosikoille. Koska paskant?rkeys on pahasta.